Xantolon
Xantolon[tyml. 1] (tlen latin: Sanctorum), no Mikkailwitl[tyml. 2] (nhe: [mihkaˈiɬwit͡ɬ]) (ika kastiah, Día de Muertos; ika mayah, Janal Pixan; ika mixtekatl, Viko Añaa; ika masatekatl, Tꞌsui Kꞌen), itokah se weyi ilwitonalli Mexko Tlalli.[1] Melawak pan miak altepemeh kineltokah nochi tlamantli tlen pano ika mikistli.[2] Ipan Estadosonidos kineltokah Halloween iwki mikisilwitl. Ipan Mexko miak masewaltlakameh wan koyotlakameh kichiwah miak tlamantli pan ni tonaltsin, sehse 2 tlen noviempreh.
Mikkailwitl nowkiya se weyi ilwitonalli pan sekinok wexteyowalli tlen Ispanoamerikah[3] keha Bolivia, Pelon, Ekwador, Kwahtemallan wan sekin wexteyowaltinih tlen Xiktlalli wan Amerikah Witstlanpa, inintsalan Arhentina wan Estadosonidos, ipan tlalli kampa nemih miak masewaltlakameh. Ipan 2008, ne Unesco kitlalki ni ilwitonalli se Patrimonio Cultural Inmaterial de la Humanidad tlen Mexko.[4] Naman, nowkiya kichiwah miak tlamantli pan seyok altepemeh achiyok witstlanpa, ken Buenos Aires. Ipan Veneswela, ne kariñatlakameh kitokaxtiah Akaatompo. Ipan Europah, Xantolon iwikal itokah Día de Todos los Santos.
IlwitokayotlXikpatla
Ne IDIEZ kiihtoa «Xantolon» wallaw tlen latintlahtolli «Sanctorum».[5] San kentsin mopatlatok pan ni kastiahtlahtolli. Naman yeka pan miak kanahya tlen waxtekatlahtolli no ye inon kitekiwiah.
NemiliskayotlXikpatla
TeotiwakanXikpatla
Exkan TlahtoloyanXikpatla
Ipan xiwpowalliXikpatla
IlwitlXikpatla
Ne ilwitl mochiwa ipan miak kanahya wan sekin masewalmeh tekichiwah miak tonaltsin pan ne weyi kampeka tlen mikistli so mikkailwitl. Nelwahkapatl miak masewalmeh wan tlen Anawak Tlalli kichiwayayah miak tlamantli kampeka. Ipan Tepostekko kichiwah se kwaltsin ilwitl wan miak tonaltsin. Sekin masewalmeh kwalkan yowih kiohkwih sekin pahpatlah inin se xiwitl tlen motekiwia ika kipikiseh tamalli so chikwikilli.
TlakwalistliXikpatla
Ipan ni tonaltsin tlen 30 tlen oktopreh, masewalmeh kikwaseh tlamantli tlakwalistli tlen itokah patskalli. Ni tlakwalistli san kichihchiwah siwameh pan ni tonalli kwaltsin. Ika kastiah motokaxtia pascal. Ni tlakwalli kichihchiwah ika etl, ahkolli, atl, xonakatl, alahwenoh, istatl wan chilli. Sekin masewalmeh, no tlayowa so tiotlak tlen 31, kichiwah miak tlamantli tamalli. Ipan 1 tlen noviempreh, masewalmeh yowih pan santoh so mikkatlalpan kinontlamach sekin animahtsitsin. Ipan 2, tlen inin tonaltsin sekin masewalmeh sampa yowih santoh konontlamakah sekin animahtsitsin tlen wehweyi. Miak tamamalli so chichikilli kichiwah masewalmeh.
MikkaxochitlXikpatla
Onkah miak xochitl tlen masewalmeh kitekiwiah pan ni weyi kampeka tlen mikkailwitl. Sekin masewalmeh kionkwih sekin tlatskintli kwapelechxochitl inin iixneska tlapalli so kampohtik pan ni millah so kitekih inintlanempan, no miak masewalmeh tlachihchiwah ika sempowalxochitl, inin iixneska kostik. Nowkiya eltok seyok xochitl tlen kitekiwiah wan kitokayotiah mikkaxochitl wan ni chipawak. No onkah seyok xochitl tlen itokah oloxochitl, ni xochitl san piltolontsitsin wan kweponi tlapalli.
Ipan sekinok altepemehXikpatla
Tlatilantli MexkoXikpatla
TlaxkallanXikpatla
AguascalientesXikpatla
SakatekapanXikpatla
KwetlaxkoapanXikpatla
WaxyakakXikpatla
ChiyapanXikpatla
MichwahkanXikpatla
TlapachkoXikpatla
YokatanXikpatla
MiktlanpaXikpatla
Nowkiya xikittaXikpatla
Sekinok teposamatlXikpatla
TlahtoltlahkwilolliXikpatla
Kampa motemohkiXikpatla
- ↑ UNESCO (2021). «Xantolo, la fiesta teenek que arropa a los antepasados y a quienes “vienen de paso”». (ika kastiahtlahtolli)
- ↑ «Lengua y cultura náhuatl de la Huasteca» Anuschka van't Hooft, Xantolo. 24 octubre metstli 2017. (ika kastiahtlahtolli)
- ↑ Mardones, Pablo; Mardones, Pablo (00/2020). «Migrar, morir y seguir perteneciendo. El Día de los Muertos centroandino del cementerio de Flores de Buenos Aires». Estudios atacameños (64): 361-390. Kalahki: 1 tlen oktopreh pan 2020 (ika kastiahtlahtolli)
- ↑ «Las fiestas indígenas dedicadas a los muertos». UNESCO Culture Sector. Kalahki: 18 tlen ahostoh pan 2010 (ika kastiahtlahtolli)
- ↑ IDIEZ (2016). «Xantolon». Tlahtolxitlauhcayotl. Varsovia: Totlahtol.